Millä 'lääkitset' pahaa oloasi?

01.09.2022

Haluatko tutkia tarkemmin henkilökohtaisen tai ryhmäcoachingin mahdollisuuksia sekä saada jalostamiskelpoisia oivalluksia ja ymmärrystä sisäisen kasvun aiheissa? Haluatko pysähtyä kohtaamaan sisäisillä ovilla koputtelevat KUMUsi, laajentaa oman elämäsi karttaa ja voida rohkeasti paremmin? Vaikka mikään ei tunnu olevan just' nyt edes huonosti. Kun kiinnostut elämysmatkoista sisäänpäin, LIITY kasvavan KUMU-yhteisömme postituslistalle! Tätä mahdollisuutta et halua missata.


Tunnistatko elämässäsi itsellesi tutulla tavalla toistuvan tilanteen, jossa ajatus-, tunne- ja toimintakaavasi aktivoituu yks-kaks-yllättäenkin alkaen toistamaan mielen sisäisiä mekanismejasi ohjaten sinua reagointiin sekä ulkoisiin valintoihin ja toimintaan/tekemisiisi hyvinkin orjallisesti edellisiä usein lukuisiakin vastaavia kertoja toistavalla tavalla? Siis sinulle lopulta epäedullisesti, vaikka hetkessä tilanteen edistyminen tuntuisikin ainoalta mahdolliselta vaihtoehdolta. Esimerkkinä tällaisesta voisivat olla aina sama riita kumppanin kanssa, työpaikalla toistuva pattitilanne, jokin ilmiö lasten kanssa, kompastumiset suhteessasi raha- tai rakkausasioihin tai vaikka rauhoittavaan viinilasilliseen turvaaminen. Tällaiselle tilanteelle on ominaista, että katselet itseäsi ikäänkuin ulkopuoleltasi ihmetellen, miten tilanteen on oikein mahdollista muodostua ja edetä kykenemättä kuitenkaan pysäyttämään sitä. Jos siis kaavaasi edes huomaat...

Sytykkeenä tällaiselle ohjelmoidun robottimaiselle tunteiden ja niitä seuraavan ajatusvirran ja toiminnan toistuvuudelle voi toimia aivan mikä tahansa arkinenkin asia, kuten jokin tunne, tuttu tai yllättävä tilanne, ohimenevä hetki, kohtaaminen, kokemus, nähty, kuultu, muistettu, muistutettu - siis ihan mikä tahansa triggeriksi eli sitä sisimmässämme uinuvaa ja tunteitamme kutittelevaksi muodostuva juttu.

Tämä tila, jonka syyt, fiilikset ja seuraukset vaihtelevat eri ihmisten välillä, mutta yleiskaavan muoto tuntuu olevan meillä kullakin hyvin samankaltainen, on usein samanaikaisesti kaikessa ikävyydessäänkin turvallinen ja siksi niin houkutteleva sekä viimeistään hetken kuluttua kuitenkin ylikuormittava ja elämässämme suurtakin kärsimystä aiheuttava. Sekä itsellemme että useimmiten myös suhteessa ympäristöömme. Tunnistamme sen sitten hatarasti tai emme lainkaan.

Kaavat osaavat varjostaa hyvinvointiamme. Tunnistamattomina ne hallitsevat meitä hyvin helposti.

Sisäinen karuselli on karuselli, vaikka olisi mielissämme oikeutetumpikin

Tällaista arjessamme usein säännöllisesti toistuvaa mielentilaa, jonka hallinnassa koemme olevamme enemmän tai vähemmän voimattomia, toinen kuvaa 'mustaksi möykyksi', toinen 'pimahtamiseksi' ja kolmas ehkä lamaantumiseksi tai ahdistuneisuudeksi. Kuvauksia lienee yhtä paljon kuin kuvaajiakin. Tunnistamme usein tunteen, vaan emme kaavaa ja syitä sen taustalla. Siksi se pysyy mukanamme vuosia tai vuosikymmeniäkin - ehkä koko elämän. Tunnistamattomasta haavasta ja sen mukaisesta kaavasta on nimittäin mahdotonta päästää irti. Se hallitsee meitä niin kauan, kun saa säilyä tunnistamattomana ja kohtaamattomana. Ja sellaisena mielemme sen mieluusti pitäisikin.

Tunnistamattomasta haavasta ja sen mukaisesta kaavasta on mahdoton päästää irti. 

Kun sisäinen karusellimme alkaa pyörimään, tartumme 'lääkkeeseemme', joka auttaa meidät pysymään niin sanotusti hyvän olon puolella. Tämä lääke voi olla oikeastaan mitä tahansa: shoppailu, työ, urheilu, kaljalle meno, siivoaminen, runsas määrä kahvia, suklaa, juoruaminen, kutominen, päihteet, bilettäminen, lääkkeet, extreme, vauhti tai jotain muuta. Voi olla sitä vaikeampi tunnistaa tällaista sijaistoimintaa tunteiden ohittelemiseksi, mitä hyväksytympi tekemisen laatu on meidän ihmisten keskuudessa. Esimerkiksi urheilua ja siivoamista pidetään yleisesti hyvinä asioina. Harvalle tuleekaan mieleen tehdä kysymystä, urheiletko tai siivoatko ohittaaksesi tunteidesi kohtaamisen? Saatamme päinvastoin kannustaa ja kiittää toista näissä sinällään tärkeissäkin toiminnoissa, vaikka parasta olisi sanoa vain lempeydellä 'seis' ja kääntyä sisäänpäin.

Oman karusellini lääkkeenä toimii tunnistettuina siivoaminen (alkaen viattomasta järjestelystä täysin irrationaaliseenkin ajankohtaan) sekä nopean tyydytyksen tuova shoppailu ja sisustaminen tai sen suunnittelu, johon verkkokaupat tarjoavat aivan loistavat ja rajattomat mahdollisuudet. Saatan löytää itseni järjestelemästä ja siivoamasta nurkkia kuin yllättäen havaiten vasta siinä kohtaa, että pyrin ohittamaan ikävää tunnetta ja tilannetta, joka sijaistoimintaani edelsi joko ihan välittömästi tai jo hetkeä aiemmin. Voin kuvata kaavani aktivoituvan aivan kuin huomaamatta. Se kuulostaa melko hullulta ja sitä se onkin :) Tunnistettuna ja tunnustettuna se valjastaa kuitenkin valtavan määrän uusia mahdollisuuksia ottaa ohjat omasta elämästäni ja voida paremmin. Vaikka sitten siivoaisin tai shoppailisinkin. Lisämausteen kaavani tunnistamiseen tuo se, että nämä samat toiminnot ovat myös nautintoani silloin, kun ne eivät toimi ohitteluna olennaiselle.

Tiedosta! Silloin voit valita haluatko jatkaa vai valita jotain muuta

Tämä kuvio kuulostaa siis melko hullulta ja sitä se lopulta  onkin :) Siksi minusta on nykyään ihan absurdia, että osoittelemme sormellamme kylähulluja tai jotenkin tulkintamme mukaan poikkeavia kaduilla. Jokaisella meillä on varmasti omat hulluutemme. Toiset vain peittävät ne joko täysin tiedostamattomina tai sitten tiedostettuina paremmin. Sen mahdollistaa hyvin tämä näennäisyyksiin tyytyvä maailmamme. 

Tunnistettuna ja tunnustettuna kaavojemme paljastaminen eli niin sanottu hulluutemme valjastaa kuitenkin valtavan määrän uusia mahdollisuuksia ottaa ohjat omasta elämästä ja voida kestävällä tavalla paremmin. Vaikka sitten siivoaisi tai shoppailisikin. Tai tekisi jotain muuta.


Haasta itsesi pohtimaan:

  • Miltä sinun mielesi karuselli/-t näyttävät ja tuntuvat?
  • Tunnistatko hetkiä, joissa ne aina aktivoituvat ja/tai osaat odottaa jo etukäteen niiden aktivoitumista?
  • Mielikuvittele, miltä olemisesi ja elämäsi näyttää ja tuntuu, kun nämä karusellisi ovat laimentuneet tai jopa kokonaan poissa (=eivät vaikuta sinuun enää)?
  • Piirrä nyt mielellään värejä käyttäen itsestäsi kuva sopivaan ympäristöön siinä hetkessä, kun karusellisi eivät enää kiusaa sinua. Miltä näytät? Ilmeesi? Asentosi? Onko rinnallasi muita? Keitä? Mitä muuta välittömässä läheisyydessäsi sijaitsee? Jne.
  • Katso  valmista kuvaa (älä takerru taiteellisuuteen uskomustesi valossa, vaan nauti kuvasta ja sen fiiliksestä) heti tai hetken päästä. Mitä tunnet katsoessasi sitä?

Uskalla päästää irti jo tarpeettomasta